Lyhenne LVI tulee sanoista lämpö, vesi ja ilma. LVI-urakka alkaa viemärien kaivuulla sokkelin teon jälkeen. Maaurakoitsija tuo viemäri- ja vesiputket sokkelin sisälle, josta LVI-urakoitsija jatkaa työtä. Omakotitaloon asennettava LVI-tekniikka on kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä ja erityisesti aivan viime vuosina. Vesi virtaa putkissa samalla tavalla kuin vuosikymmeniä sitten, mutta ilmanvaihto- ja lämpötekniikka on muuttunut monilta osin.
Mikäli tilaa LVI-urakoitsijalta kokonaisurakan, siihen kuuluu yleensä lämmitys-, ilmanvaihto- ja käyttövesijärjestelmä sekä vesikalusteet, kuten hanat, WC-istuimet ja suihkut. Lämmitysjärjestelmällä tarkoitetaan lämmönlähdettä, esimerkiksi vesi-ilmalämpöpumppua, vesikiertoisen lattialämmityksen materiaaleja ja näiden asennukseen liittyviä töitä. Hyvä huomata, että valmistalopaketteihin ei yleensä sisälly lämmönlähdettä. Lämmönlähteellä tarkoitetaan lämpöä tuottavaa teknistä laitetta, kuten maalämpöpumppua porakaivoineen, kaukolämpövaihdinta, poistoilmalämpöpumppua tai vesi-ilmalämpöpumppua sisä- ja ulkoyksiköineen.
Mikäli käytetään suorasähkölämmitystä, jossa sähkövastukset asennetaan lattiaan tai kattoon, ajatellaan, ettei varsinaista lämmönlähdettä ole. Uusissa omakotitaloissa sähköpattereita käytetään pääasiassa apurakennuksissa, kuten varastoissa ja pihasaunoissa. Jos päärakennuksen lämmitysmuotona on suorasähkölämmitys, se suositellaan toteutettavaksi keskuslämmitysmuotoisena eli vesikiertoisena, jotta järjestelmään voidaan myöhemmin lisätä muita lämmönlähteitä. Sähkön hinnan mahdollinen nousu voi tehdä lämpöpumpun lisäämisestä kannattavan investoinnin.
Ilmanvaihto toteutetaan uusissa kohteissa aina koneellisella ilmanvaihdolla. Painovoimaista ilmanvaihtoa käytetään vain apurakennuksissa, kuten autotallissa tai varastossa. Vaikka mediassa on esitelty uudisrakennuskohteita, joissa ilmanvaihto on toteutettu painovoimaisena päärakennuksessa, nämä ovat poikkeuksia. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa rakennuksen muodolla ja huonekorkeudella on merkitystä, mikä voi rajoittaa rakennuksen suunnittelua. Omatoimirakentajalle koneellinen ilmanvaihto on turvallisin ja selkein valinta.
Kaikissa muissa lämmitysmuodoissa paitsi poistoilmalämpöpumpussa on käytössä erillinen ilmanvaihtokone. Ilmanvaihtokoneet on varustettu lämmöntalteenotolla. Nykyiset IV-koneet voivat hyödyntää viileäntalteenottoa kesän helteillä, jos huoneilma on ulkoilmaa viileämpää. Kaksitasoisessa talossa IV-kanavien kuljetus välipohjassa tai yläpohjan kautta on huomioitava, jotta tarpeettomilta alaslaskuilta vältytään. Yleensä IV-koneen lähellä joudutaan tekemään alaslaskuja huoneen korkeutta madaltamalla, jotta kanavat saadaan kuljetettua järkevästi ympäröiviin tiloihin.
Vesijohdot kuuluvat myös LVI-urakkaan. Ne asennetaan aina suojaputken sisään, jotta käyttöiän lopussa putket voidaan vaihtaa helposti uusiin. LVI-urakoitsijan kanssa on hyvä varmistaa, että on yhteisymmärrys esimerkiksi siitä, miten WC:n vesiputket tuodaan huonetilaan. Paras tapa on nostaa vesiputket väliseinän tai ulkoseinän sisällä mahdollisimman pitkälle. Vesieristettyyn tilaan ei yleensä saa tuoda vesijohtoputkia vesieristeen läpi.
Viilennysjärjestelmä, kuten ilmalämpöpumppu, kuuluu myös LVI-urakkaan, jos sellainen asennetaan. Viilennysjärjestelmiä voidaan kytkeä ilmanvaihtoon, jolloin viileä ilma jaetaan IV-kanavien kautta asuntoon. Maalämpöpumpun kaivoa tai maapiiriä voidaan hyödyntää niin sanottuna maaviileänä.
LVI-urakan hinta on erikseen ostettuna tyypillisesti noin 10–15 % talon kokonaiskustannuksista. Tärkeintä on keskittyä ymmärtämään lämmitysmuodon valinta, sillä sillä on merkittävä vaikutus kustannuksiin ja talon toimivuuteen. Vesiputket ja ilmanvaihtokanavat ovat yleensä hyvin samanlaisia kaikilla toimijoilla, mutta niiden asennustavoissa ja lisävarusteissa voi olla eroja. Viilennysjärjestelmän asentaminen IV-kanavien kautta vaatii niiden eristämisen myös huonetiloissa, mikä ei yleensä sisälly perustoimitukseen.
Lämmönlähde vaikuttaa merkittävästi urakan kokonaishintaan ja jopa asunnon suunnitteluun. Päätös lämmitysmuodosta kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä se vaikuttaa paitsi rakennuksen energiakustannuksiin myös sen elinkaaren aikaisiin päästöihin ja ylläpitoon.