Sisustusvalmis eli ulkoa valmis sisältä levypinnalle valikoituu monien ratkaisuksi selkeän urakkarajan vuoksi. Rakennusliikkeet käyttävät usein alihankkijoita tämän valmiusasteen jälkeen, toteutettaessa asiakkaalle muuttovalmista ratkaisua.
Tässä valmiusasteessa rakennus on ulkoa valmis. Eli hieman oikoen voisi todeta timpureiden tehneen seuraavat rakennusvaiheet tai tehtävät (1-kerroksisessa talossa): runko työt, vesikaton, ulkoseinien tuulensuojalevyjen asennus, ulkoseinien villoitukset, höyryn/ilmansulun asennus, sisäpuoliset koolaukset lattiavalut (liippaus eli betonilattian tasoitus alihankintana), ulkoseinän koolaukset, ulkoverhouksen asennus ja muut laudoitukset, väliseinien asennukset, lisävilloitukset, ulkoseinien sisäpuoliset levytykset, väliseinien villoitukset ja lopulta kaikkien seinien (mahd. kattojen) levytykset. Aliurakoitsija asentaa vesikattovarusteet eli vesikourut, syöksytorvet, lumiesteet, tikkaat ja kattosillat. Myös yläpohjaan puhallusvilla tulee usein alihankkijan toimittamana.
Muuttovalmiiseen verrattuna tästä valmiusasteesta puuttuu mm. seinäpinnoitteet, sisäkatot, laatoitukset, lattiat, väliovien asennukset, listoitukset ja kalusteet. Yleensä rakennusliikkeen omat timpurit eivät tee näitä kaikkia vaiheita, vaikka monelta timpurilta nämä vaiheet onnistuisivatkin. Tyypillisesti talon ollessa ulkoa valmis ja sisältä levypinnalla timpurit siirtyvät seuraavalle työmaalle.
Asunnon ollessa levypinnalla, asunnossa on lämmöt päällä ja asunto on täysin säältä suojassa. Tässä vaiheessa rakenteiden kannalta kriittiset vaiheet ovat tehtynä, eikä asunnon eteenpäin viemisellä ole kiirettä, rakenteiden terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta. Toiset haluavat tehdä näitä jäljellä olevia vaiheita itse, tai kilpailuttaa jäljellä olevat urakat erikseen.
Rakennusliikkeillä on loppuvaiheisiin joko omat urakkaporukat, mutta todennäköisemmin heillä on sopimukset alihankkijoiden kanssa. Vaikka rakennusliikkeen kautta tuleva tekijä olisi erillinen alihankkija joudutaan kaikista muutostöistä sopimaan yhteistyössä rakennusliikkeen kanssa. Tämä nostaa mahdollisten muutostöiden hintaa verrattuna, että niistä sopisi suoraan urakoitsijan kanssa.
Millaiselle rakentajalle tämä valmiusaste sopii? Rakentajalle, joka haluaa tehdä osan näistä töistä itse tai huolehtia niihin urakoitsijat. Miksi joku haluaisi tehdä niin? Itse tekemällä pystyy saamaan säästöjä. Esimerkiksi lattian asennus on aika tyypillinen homma, jonka rakennuttaja haluaa tehdä itse. Esimerkiksi asentamalla lattian(ei laatoitettava) itse säästä noin 20€/m2.
Toinen syy on, että ei ole sidottu rakennusliikkeen tarjoamaan materiaaleihin ja urakoitsijaan. Yleensä rakennusliikkeillä on sovitut ostoskanavat esimerkiksi pintamateriaaleille ja kalustetoimittajille, jolloin valikoima materiaaleille on hieman suppeampi. Lisäksi rakennusliike ymmärrettävästi haluaa katteen näistä materiaaleista. Itse ostamalla suoraan tavaran toimittajalta saat saman materiaalin todennäköisesti edullisemmin, kuin rakennusliikkeen kautta. Kalustetoimittajat myyvät rakennusliikkeille palveluitaan kohtuu hintaan, mutta yleensä heillä on jonkun tietyn kalustetoimittajan kanssa sopimus, jolloin ei pääse niin vapaasti valitsemaan kalustetoimittajaa.
Miksi ei näin? Rakennusliikkeen kokonaisvastuu loppuu siihen valmiusasteeseen mihin rakennusliike on talon tehnyt. Muuttovalmiiseen ratkaisuun verrattuna tässä vaihtoehdossa jää enemmän vastuita yksittäisille urakoitsijoille tai rakentajalle itselle. Rakentajan on onnistuttava urakoitsija valinnoissa. Kuvitellaan hypoteettinen tilanne: Olohuoneen nurkan sauma maaleineen on ratkennut pahasti. Rakennusliike sanoo, että maalari tehnyt nurkan saumaukset huonosti. Maalari puolestaan sanoo, että levyt eivät ole olleet riittävän kuivia pinnoitusvaiheessa tai ne oli asennettu siten, että nurkka pääsi repeämään. Tämmöistä tilannetta, jossa kukaan ei kanna vastuuta tapahtuneesta ei pääse niin helposti syntymään, jos koko toimitusketju tulee yhdeltä toimijalta.